Vapaa liikkuvuus -verkosto auttaa pakolaisia ja karkotettuja

Suomalaisessa siirtolaispolitiikassa on saksalaisia piirteitä


Aino Korvensyrjä. KUVA: Minna Pasanen

Vaikka karkotettujen määrä tuntuu Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä lisääntyvän, oli Saksassa 90-luvulla jopa miljoona paperitonta vuosittain, nyt määrä on 160.000. Millaista on joutua elämään jopa kymmenen vuoden ajan kadulla, karkotettuna, paperittomana, ilman kansalaisoikeuksia ja poistumisrajoituksin?

Syksyn 2016 kirjamessujen teemana pohjoismaisen kirjallisuuden lisäksi oli siirtolaisuus. Piilosta näkyväksi – maahanmuuton globaalit ulottuvuudet Suomessa -paneelissa avattiin termejä, joilla siirtolaisuudesta puhutaan sekä pohdittiin karkotettujen ja paperittomien asemaa.

Haastattelin aktivisti Aino Korvensyrjää, joka toimii Vapaa liikkuvuus -verkostossa ja tekee väitöskirjaa saksalaisesta ilmiöstä `duldung´, sietäminen. Saksalaisen siirtolaiskulttuurin erikoispiirteellä on yhtäläisyyksiä Suomeenkin.

Vapaaehtoinen paluu -termi ilmentää Aino Korvensyrjän mielestä yhteiskunnan rakenteellista väkivaltaa, joka asettaa siirtolaiset heikompaan asemaan kuin kansalaiset.

Kuuntele Aino Korvensyrjän haastattelu:

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät julkaisut
Katso Kaupunki.TV:tä